Skip to main content

“Teksti: Antonia Hamberg
Kuvat: Anna Autio”

Pilotsin haastattelusarja Tarinoita rohkeudesta keskittyy voimaannuttaviin keskusteluihin henkilöiden kanssa, jotka ovat tehneet rohkeita ja yksilöllisiä valintoja elämässään. Näitä ihmisiä yhdistää usko omaan visioon ja rohkeus mennä eteenpäin epävarmuuksista huolimatta. Keskusteluissa perehdytään siihen, millä tavoin haastateltavat ovat löytäneeet ne ulottuvuudet, jotka ovat rohkaisseet heitä omannäköiseen elämään.

Kun tapaa Anne Rusasen, ei voi olla innostumatta hänen iloisesta äänensävystään ja intensiivisestä, ystävällisestä katseestaan. Anne on 37-vuotias Kainuussa syntynyt, Pohjois-Helsingissä kasvanut ja nykyään Helsingissä asuva juuri eronnut 6-vuotiaan pojan äiti. Sen lisäksi hän on Taideteollisen korkeakoulun käynyt markkinointiviestinnän pitkän linjan ammattilainen. Rento, välittävä, utelias ja helposti innostuva. Vuosi sitten Anne jätti tutun ja turvallisen taakseen ja lähti lähti täysipäiväiseksi työntekijäksi varhaiskasvatusosaamista maailmalle tarjoavaan HEI Schoolsiin. Anne on startupin yksi neljästä perustaja jäsenestä ja toimii yrityksen designjohtajana. Anne Rusanen sanoo uskovansa hyvään ja pyrkivänsä kasvattamaan sitä kaikella tekemisellään.

Mikä innostaa ja inspiroi sinua?

Ihmismieli ja sen ymmärtäminen. Pidän pitkistä rönsyilevistä keskusteluista, luonnosta, taiteen tekemisestä, lukemisesta ja olemisesta ilman aikatauluja. Rakastan luovan hulluuden tilaa ihmisten kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi olleet tärkeitä tekijöitä, jotta olet päässyt urallasi siihen pisteeseen, jossa olet nyt? Liittyykö siihen joku tietty henkilö tai tapahtuma?

12-vuotiaana katselin, kun veljeni rakensi pienoislentokoneita ja päätin, että myös minä haluan tehdä jotain käsin ja pieteetillä. Tartuin ehkä helpoimpaan ratkaisuun ja otin kynän käteen ja päätin aloittaa piirtämisen. Yläasteella kuvaamataidon opettajani uskoi minuun vankkumatta ja puski minua uskomaan myös itseeni.

Olen aina kokenut vahvaa huijarisyndroomaa, vaikka olen monen mielestä päässyt pitkälle. Koin, että kohta muut huomaavat bluffini. Tämä yhdistyi vielä kiltin tytön syndroomaan, joten olin koko ajan epävarma enkä nähnyt, mitä olin saavuttanut, vaan keskityin siihen, mitä minulta puuttui.

Sain vuosi sitten entiseltä työkaveriltani ja ystävältä pitkän Messenger-keskustelun jälkeen viestin, joka muutti radikaalisesti suhtautumista itseeni. Se oli kuin läpsy poskelle, hyvä sellainen, joka herätti minut. Hän kirjoitti: “Musta tuntuu, että sun olisi parempi olla – niin ammattilainen, äiti, nainen, ihminen, mitä vain! – jos sä uskaltaisit omaksua enempi semmoista ‘vittu, jos ette tajuu mua, niin omapa on tappionne’ -asennetta.” Se paransi elämänlaatuani huimasti kaikilla elämän osa-alueilla.

Mitkä luonteenpiirteet ja vahvuudet olet kokenut hyödyllisiksi työssäsi?

Olen aina ollut suhteellisen nöyrä työssäni ja hyvä tiimidynamiikan ymmärtämisessä. Rakastan tavata uusia mielenkiintoisia ihmisiä ja tehdä heidän kanssaan töitä. 17 vuoteen mahtuu paljon mielenkiintoisia projekteja niin Suomessa kuin maailmalla, ja niistä on tarttunut mukaan paljon kontakteja ja ystävyyssuhteita. Rakastan inspiroida ihmisiä ja rakentaa mielenkiintoisia juttuja yhdessä. Olen suhteellisen helposti lähestyttävä, ja monet ovat jakaneet kanssani orastavia ideoita ja suunnitelmia, joita olemme kehittäneet yhdessä eteenpäin.

Onko sinulla ollut määrätietoinen visio siitä, miten olet halunnut kehittää uraasi, vai ovatko asiat tapahtuneet sattumanvaraisemmin?

Olen huippu-urheilijan tytär, ja se näkyy tavoitteellisuudessani. Jossain vaiheessa se meni jopa liian pitkälle. Mikään ei riittänyt enkä ollut tyytyväinen pienempiin saavutuksiin. Halusin olla paras – ja aika monessa asiassa. Vaikka kehityin ammatillisesti ja sain työpaikoissani toivoessani uusia haasteita, tuntui, että junnasin hyvin pitkään paikoillani. Joku viisas on sanonut: “Älä juokse maailmaa ympäri. Kun pysähdyt, maailma tulee luoksesi.” Mietin tätä pitkään osaamatta pysähtyä. Kun tajusin sen merkityksen, alkoi elämässäni tapahtua suuria asioita.

“Joku viisas on sanonut: “Älä juokse maailmaa ympäri. Kun pysähdyt, maailma tulee luoksesi.” Mietin tätä pitkään osaamatta pysähtyä. Kun tajusin sen merkityksen, alkoi elämässäni tapahtua suuria asioita.”

Voitko kertoa joistain kokemuksista tai työprojekteista, jotka ovat vaatineet sinulta erityisesti heittäytymistä ja rohkeutta mutta joista olet myös kenties oppinut paljon?

Pari vuotta sitten minulle soitettiin ja kysyttiin, haluaisinko tulla mukaan projektiin, jossa paketoidaan suomalaista koulutusosaamista tuotteeksi maailmalle. Kuuntelin varmasti vain pari lausetta, kun jo vastasin täysin epäröimättä kyllä. Uskoin ideaan ja idean takana oleviin ihmisiin koko sydämestäni ja olin valmis tekemään isoja muutoksia elämässäni siltä istumalta. Olen sanonut puhelua lottovoitoksi. Toki se tarkoitti suurta epävarmuutta ja siirtymistä vahvasta osaamisesta epämukavuusalueille. Jokainen päivä tuo eteen uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jotkut niistä ovat jopa niin suuria, että välillä nauramme vedet silmissä, kun emme tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Ensimmäinen suomalaiseen malliin perustuva päiväkoti avattiin 1.9.2017 Kiinassa. Sen jälkeen olen uskonut, että mikä tahansa on mahdollista, jos vain tarttuu pelkäämättä lapioon.

Millaisia vinkkejä antaisit henkilölle, joka kaipaa muutosta uraansa?

Lähtisin miettimään asiaa omien vahvuuksien kautta “mitä voin antaa”-ajatuksella sen sijaan, että miettisin, mitä itseltä puuttuu. Keskittyminen positiivisiin ominaisuuksiin heijastuu myös omaan energiaan, jolloin ideoita ja mahdollisuuksia syntyy paljon helpommin. On hyvä ajatella, mitä voi tarjota: mitkä ovat omat erityistaidot ja vahvuudet ihmisenä? Keskustelut eri henkilöiden kanssa ja feedback ystäviltä tai kollegoilta on hyvä tapa saada kiinni siitä, mitä annettavaa itsellä on. Mitä tekisit, jos mikä vain olisi mahdollista? Sen perusteella voi lähteä miettimään, mikä on pienin mahdollinen muutos, jonka kautta asiaa voi lähteä edistämään. Koen myös tärkeäksi ja helpottavaksi, kun hyväksyy oman keskeneräisyytensä ja muutokseen kuuluvan haastavassa tilassa olemisen.

Onko sinulla tällä hetkellä jokin ammatillinen haave?

Kaikki tästä eteenpäin on niin sanotusti plussaa. Minulla ei ole enää kuuta taivaalta, jota tarvitsisi hakea. Uteliaisuus, tutkiminen ja oppiminen antaa minulle energiaa mennä eteenpäin, mutten aseta työlle tai elämälekään liian tiukkaa polkua. Tämän lisäksi haaveeni on antaa myös tietoa ja taitoa siitä, mitä olen oppinut ja nähnyt. Haluan inpiroida ja auttaa muita.